Työhyvinvointi yliopistossa työsuojeluvaltuutetun silmin
Haastattelijana neuvottelupäällikkö Erika Mattsson Akavan Erityisaloista. Vastaajana työsuojeluvaltuutettu, JUKOn varapääluottamusmies Miia Valento Helsingin yliopistosta.
Yliopistolaisia kuormittavat nyt erilaiset organisaatiomuutokset. Psykososiaalisen kuormituksen hallinta on avainasemassa, painottaa työsuojeluvaltuutettu Miia Valento.
Minkä kokemuksesi työsuojeluvaltuutettuna haluat nostaa esiin, Miia Valento?
Yliopistoyhteisössä työsuojelu sekoittuu helposti luottamusmiehen tehtäviin. Työsuojelulla pyritään varmistamaan turvallinen ja terveellinen työskentely työpaikoilla. Jokainen uusi työntekijä tarvitsee perehdytyksen niin työsuojeluun kuin luottamismiesjärjestelmään. Kansainvälisellä henkilöstöllä on eri tarpeita ja käsityksiä, joita pystytään konkretisoimaan hyvällä ja kattavalla tiedottamiselle ja keskusteluilla.
Mitä asioita haluat edistää työsuojeluvaltuutettuna?
Työsuojeluvaltuutettuna haluan olla edistämässä yhdessä työntekijöiden kanssa hyvää työpaikkaa, jossa työntekijää suojellaan aidosti työn vaaroilta ja toimia tässä hyvässä yhteistoiminnassa työnantajan edustajien kanssa.
Lisäksi haluan tuoda esille myös työntekijän vastuuta työympäristön ja työn vaarojen ilmoittamisesta. Ei voi aina olettaa, että työnantaja tietää kaikesta ja on perillä asioista, siksikin työntekijöiden on tärkeää itse olla aktiivisia.
Mikä näkyy tällä hetkellä työsuojeluvaltuutetun tehtävissä?
Tällä hetkellä erilaiset organisaatiomuutokset kuormittavat asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstöä. Psykososiaalisen kuormituksen hallinta on tässä tilanteessa avainasemassa. Toimivat prosessit kuormituksen ennaltaehkäisyssä ovat tärkeitä ja näissä prosesseissa olisi kehittämisen varaa.
Välillä kuormittumista voi olla hankalaa tunnistaa niin itsessään kuin muissa. Keinovalikoimaa psykososiaalisen kuormittumisen tunnistamiseen on, mutta erityisesti työkuormaan liittyvä kuormitus näyttäytyy hankalasti ratkaistavana ongelmana. Vaikeinta tässä on monesti tehtävien priorisointi tai uudelleen järjestely, mikä olisi esihenkilön tehtävä. Liian usein tyydytään tehtävien priorisointiin ja jätetään se työntekijän harteille.
Mitä ajattelet psykososiaalisesta kuormituksesta?
Psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa on tärkeää, että työantajan edustaja tietää ja ymmärtää mitä työntekijä todella tekee, jotta hän voi ottaa vastuun töiden järjestelystä ja priorisoinnista. Vain tätä kautta työntekijän kuormittumista voidaan ennaltaehkäistä.
Toimivia keinoja on laajalti olemassa mm. Työterveyslaitoksen työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle, palautumislaskuri tai Työpuntari. Työntekijän työkuormitukseen tulisi saada apua jo ennen kuin kuormituksesta seuraa sairauspoissaoloja. Tässä meillä on vielä työsarkaa.
Mikä riskien arvioinnissa on mielestäsi keskeistä?
Riskien arviointia tehdään, mutta sen pitäisi olla systemaattista, vuosittain tehtävää. Etenkin psykososiaalisten tekijöiden osalta ja varsinkin kun nykyinen työelämä on jatkuvassa muutoksessa, tämä on keskeistä. Hyvä keino on esimerkiksi sitoa riskien arviointi systemaattisesti osaksi toimintasuunnitelmien laatimisen prosessia. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että psykososiaalisten tekijöiden riskien arviointi on keskeinen keino päästä käsiksi siihen, mikä työtehtävässä ja sen sisällössä kuormittaa.
Erika Mattsson
neuvottelupäällikkö
Akavan Erityisalat