Kuluva hallituskausi on tuonut mukanaan monia työmarkkinauudistuksia, ja yksi merkittävimmistä on vuoden alusta voimaan astunut työsopimuslain muutos, jolla helpotettiin henkilöperusteista irtisanomista. Tämä muutos astuu voimaan myös yliopistoissa, sillä yliopistojen työehtosopimuksessa ei ole erikseen kirjausta henkilöperusteisesta irtisanomisesta painavasta ja asiallisesta syystä, vaan siellä viitataan työsopimuslakiin.
On varmasti perusteltua olettaa, että irtisanomiskynnys ainakin lyhyellä aikavälillä madaltuu. Uuden oikeuskäytännön vakiintumisessa voi mennä vuosia, ellei enemmän. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja myös painetta meille asiantuntijoille ammattiliitoissa, kun arvioimme erilaisten irtisanomistapausten kohdalla riitauttamisen menestymisen mahdollisuuksia. Kuluriskin kasvu on myös ilmeinen, kun riitojen menestymisen epävarmuus kasvaa.
Erityisen mielenkiintoista tulee olemaan, miten madaltunut kynnys henkilöperusteiseen irtisanomiseen sopii yhteen yliopistojen akateemisen vapauden kanssa, ja millaisen painoarvon oikeusasteet lopulta antavat akateemiselle vapaudelle kokonaisharkinnassa. On selvää, että työnantajalla on direktio-oikeus, mutta yliopistotutkijan työssä on totuttu hyvin itsenäiseen ja vapaaseen tapaan toimia ja tehdä työtä. Myös työehtosopimus heijastelee tätä esimerkiksi opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikaa koskien. Akateeminen vapaus on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä. Olisi varsin erikoista, jos työnantaja lähtisi nakertamaan sitä toisesta päästä heikentämällä työntekijöiden työsuhdeturvaa.
Maija Holma
Neuvottelupäällikkö
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto Loimu