Tilastojen valossa muun asiantuntijahenkilöstön parissa määräaikaisuudet ovat viime vuosina jopa vähentyneet. Sen sijaan opetus- ja tutkimushenkilöstössä tilanne on edelleen hyvin huono. Tätä voi osaltaan selittää se, että osa yliopistoista on alkanut tarjota apurahatutkijoille osa-aikaisia työsuhteita apurahatyön ajalle. Nämä ovat luonnostaan määräaikaisia työsuhteita, mikä tietysti näkyy tilastoissa määräaikaisten lukumäärän kasvuna. Suurin osa määräaikaisten kasvua on kuitenkin tullut väitöstutkijoiden määrän merkittävästä noususta.
Vuoropuhelun kautta paikallisiin ratkaisuihin
Juko ja muut palkansaajajärjestöt ovat yhdessä Sivistysala ry:n kanssa käyneet tiivistä vuoropuhelua usean vuoden ajan liittyen yliopistojen käyttämiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Olemme yhdessä tunnistaneet, että määräaikaisuuksien käyttöön liittyy useita ongelmallisia käytäntöjä yliopistoissa, sekä aitoja kehittämistarpeita, mitä tulee työsuhteiden solmimiskäytäntöihin ja sen tunnistamiselle millaisessa tilanteessa on aidosti tarve määräaikaiselle työntekijälle.
Olemme lähteneet ratkomaan tätä varsin laajaa ja monitahoista ongelmaa niin, että olemme yhdessä kiertäneet eri yliopistoissa tapaamassa HR-johtoa. Keskusteluissa olemme pyrkineet nostamaan esiin lainsäädännön näkökulmaa, sekä sitä, että työhyvinvoinnin ja henkilöstön pysyvyyden kannalta parasta olisi, jos määräaikaiset työsuhteen solmittaisiin mahdollisimman pitkiksi, eikä vain muutaman kuukauden mittaisiksi pätkiksi. Kehittämisen varaa olisi myös siinä, että tiedon työn jatkumisesta saisi hyvissä ajoin, jotta voisi suunnitella mahdollista työnhakua tai muuta jatkoa riittävän ajoissa.
Erityisellä mielenkiinnolla olemme kuunnelleet paikallisia ratkaisuja, ja poimineet niistä hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi toisissa yliopistoissa. Erityisen toimivalta on tuntunut useassa yliopistossa yhteistyö pääluottamusmiesten kanssa, ja Jukolle onkin tärkeää, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksista pidetään vastaisuudessakin huolta. Näin varmistamme, että heillä on paikallisesti työkaluja puuttua mm. epäasiallisiin määräaikaisuuksien perusteisiin.
Lopulta ratkaisu määräaikaisuuksien ongelmaan on yliopistojen omissa käsissä. Lainsäädäntö antaa raamit, mutta päätökset työsuhteiden kestosta, ennakoitavuudesta ja hyvistä henkilöstökäytännöistä tehdään jokaisessa yliopistossa päivittäin.
Maija Holma
Neuvottelupäällikkö
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto Loimu